*

Työmiehen päiväkirja Asiaa siitä mistä ei pitäisi puhua ääneen

Kyseenalaisia totuuksia maratonista

  • Keuruun Yömaraton 2013
    Keuruun Yömaraton 2013
  • Helsinki City Marathon 2013
    Helsinki City Marathon 2013

Maratonista kerrotaan lukuisia urbaanilegendoja. Minä aion ampua niistä muutaman alas!

 

Hallituksen kovin maratoonari on Alexander Stubb. Hän on pistellyt Berliinin kermapersereitillä maratonin aikaan 3:17:18. Pääministerin ennätystä himmentää vain se tosiseikka, että demarien vanha vinonenä, Erkki Tuomioja, meni aikoinaan saman matkan alle kolmeen tuntiin.

 

Maraton alkaa vasta 32 km kohdalla. Kyllä se alkaa lähtöviivalta. Sanotaan, että 32 km kohdalla vastaan tulee muuri. Ei muuten tule! Ei siellä ole kuin kilometripylväs. On totta, että ne kymmenen viimeistä kilometriä ovat kovimmat. Vain Jumala tietää kuinka paljon niiden aikana rukoillaan. Mutta niillä viimeisillä kilometreillä saa itsestään ja kyvyistään sellaista tietoa joka muuttaa ihmistä - ja yleensä parempaan suuntaan.

 

Ihminen käyttää koko energiavarastonsa maratonin aikana. Jaa... en minä ainakaan käytä. Maratonilla kuluu kyllä muutama tuhat kaloria, mutta täytyy muistaa, että kilossa läskiä on 7500 kcal. Joten jos on opettanut kehonsa käyttämään niitä polttoaineena niin ei ole mitään hätää. Liha tottelee kuria.

 

Juoksijalle tulee maratonin aikana valtava nestehukka. Tyhmälle juoksijalle saattaa tulla, mutta matematiikan alkeet osaava maratoonari kykenee laskemaan oman nestekulutuksensa ja siten myös pystyy torjumaan nestehukkaa. Aika harva joutuu tiputukseen. Kovempi nestehukka taitaa tulla Tillikan terassilla.

 

Varpaan kynnet irtoavat juostessa. Varmasti irtoavat jos jalassa on Pauli-Enon vanhat ja liian pienet Karhut. Kyllähän ne tietysti saattavat irrota, mutta harvemmin juoksun aikana. Enemmänkin se irtoilu on jälkitaudin kaltainen niillä joilla siihen on taipumusta.

 

Maratoonarin jalat ovat rumat. No niin ovat! Mikään ei ole etovampaa kuin rivi juoksijoita jotka ovat nostaneet jalkansa pöydälle. Se rakkojen, känsien ja mustuneiden kynsien rivi on jotain mikä vie ruokahalun viikoksi paatuneimmaltakin jalkahoitajalta. Siitä huolimatta juokseva ihminen on kaunis.

 

Polvet eivät kestä maratonia. Jos ne eivät kestä maratonia niin eivät ne taida kestää mitään muutakaan. Suuremmalle koetukselle maratonilla joutuu korvien väli. Juostessa vaihtelevat tunnetilat ovat kaikkea kauhun ja euforian välimailta. Maaliinpääsyn helpotus kuitenkin deletoi kaiken tuskan ja sen jälkeen ei vaivaa mikään. Kuvittele paras orgasmisi potenssiin kymmenen; maalissa on sellainen tunne!

 

Kaikki maratoonarit ovat laihoja. Edustamaani kukkakeppiosastoon kuuluu ehkä joka neljäs. Maratonin voi kuitenkin juosta monella tavalla. Loppuajalla 2:03:23 - 3:30:00 enin osa on niitä joilla luurangot eivät ole pelkästään kaapissa. Loppuaikaan 3:31 - 6:00:00 mahtuu lähes kaikki kehotyypit. Siitä huolimatta he juoksevat samaa matkaa.

 

Kaikki eivät pysty juoksemaan maratonia. Tuo on kyllä totta. Kalervo Kummola ei pysty koska on tosikko. Klaus Meine ei pysty koska reitillä ei ole posliinivessoja – vain pelkkiä Baja-majoja. Matti-Esko Hytönen (rinnanympärys 106) ei sitä varmaankaan myös juokse vaikka onkin kova jätkä, mutta esim. Radio Rockin juontaja Jussi Heikelä juoksi. Ja minäkin juoksin.



Sinäkin voisit juosta...

Kahdeksan kuukautta kurinalaista treeniä, suoritus, sitten päivitys maaliintulokuvineen Facebookiin ja mitali kaulassa terassille bailaamaan!

Jos epäilyttää niin tule Tampereen Maratonklubin maratonkouluun joka järjestetään jo kahdettakymmenettä kertaa. Vuosittain kymmenet, kaikkia kuviteltavissa olevia ihmistyyppejä edustavat ovat sen käyneet läpi. Se ei takaa onnistumista, mutta tekee tavoitteen saavuttamisen huomattavasti helpommaksi.

Tässä linkissä lisätietoja maratonkouluista: 

http://www.tampereenmaratonklubi.com/maratonkoulut/



 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Miten oppisi edes hölkkäämään? Minä tykkään ottaa ripeitä kävelylenkkejä, mutta mikään juoksuaskel ei onnistu. Tuntuu, että vartalo vääntyy kummaan asentoon ja polviin sattuu. Johtunee ehkä siitä, että polveni pääsevät vääntymään yli. Mitä muuta liikuntaa tahansa, mutta ei juoksua allekirjoittaneelle, kiitos.

Vai onko minulla vain väärä tekniikka? Voiko juoksutekniikkaa opiskella jossakin?

Käyttäjän JussiKolehmainen kuva
Jussi Kolehmainen

"Voiko juoksutekniikkaa opiskella jossakin?"

Voi, juoksu- ja maratonkouluissa :)

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Kun on nuoruudessa ollut "ns. kaikkien lajien mestari"- oikeasti, joista juoksu alkoi 60 m / 7,0 sek / 16 vuotiaana, ja päätyi mm. useaan maratoniin ja Suomi Juoksuun, on vaikeaa oppia "perse" alhaalla matalaan taloudelliseen juoksuun. Minun juoksuni ei ollut taloudellista, vaan jopa vasalaimaista lennokkain askelin. Eikä ajat olleet päätä huimaavia, kuitenkin alkoi 3:sella.
Minulle ongelmiksini muodostui "tissin" päät ensimäisellä kerralla, jotka meinvät verille. Sen jälkeen teippasin ne.
Haaruväli kaipasi talkkia, koska puntinnostajan koivet eivät olleet luuta ja nahkaa.
Minulla 27 km:n kohdalla tuli aina tietty henkinen "lama". Kun siitä pääsi eteenpäin ok.
Kokemus tuossakin lajissa auttaa, mutta sitä ei osteta kaupan hyllyltä, vaan juoksemalla.
Enää en ole juossut vuosiin, vaan väännän rautaa monipuolisesti. Olen joskus ajatellut, että opettaisin nuorille juoksun koordianaatiota, mutta osaavat sen jo ilman neuvojanikin.
Kaunis juoksu vie minut aina mukanaan- Vasala-tyyli.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Kaveri pyyteli puolikkaalle tuossa. Painoa on 105+, mutta mitä tuossa alkukesästä lenkkeilin, se on viikko kaksi kun se ei enää tunnu kauhealta. Veikkaan, että sellaista vajaata 10 km tuntivauhtia voisi ihan hyvin juosta pitemmällekin.

Huvittavinta lie, että kovimmilla oli selkä. Puutui alussa heti kättelyssä.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Taannoin, kun vielä juoksin paljon, kaverini ehdotti, että mennään juoksemaan tuo Savion-Keravan lenkki n. 12 km. Ei siinä mitään, mutta kaverini oli reippaasti yli 100 kg.
Sitten lähdettiin. Hänellä suu kävi koko ajan ja jalka nousi kevyesti. Yhden mäen kohdalla puhe loppui, mutta alkoi heti uudestaan.
Ihan hyvä lenkki, mennäänkö huomenna vähän pidempi sanoi hän. Ja mentiin ja sama meno jatkui.
Tavoite oli, että hänkin olisi kunnossa Suomi Juoksee- projektiin Utsjoelta Helsinkiin ( viesti ).
Juoksun aikana tapasin hänet Rovaniemellä; hän oli painellut jo 144 km, minä puolet siitä.
Seuraavan kerran vanhalla Kuhmoisten E4 hotellilla, jossa hän oli kalman kalpea ja loppu. Sanoi, että yritti vetää täyspitkän maratonin.
Myöhemmin selvisi, että hän oli kymmeniä kiloja sitten juossut maratonin 2.45. Olin hiljaa ja silmät pyöreänä.
Sängyssä ja selkävaivoissa hänellä sitten kului kuukausitolkulla.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Wikipedian mukaan crossfit on kuntoilumuoto, jossa tavoitteena on kehittää tasaisesti kaikkia fyysisiä ominaisuuksia. Siihen kuuluu lihasvoima-, kestävyys-, nopeus- ja notkeusharjoitteita. Sen kehittäjä on Glassman ja hän on itsekin antanut luomastaan harjoitteluohjelmasta seuraavan lausunnon: ”Se voi tappaa sinut. Tämän seikan suhteen olen aina ollut täysin rehellinen.” Näin se on tehnyt.
Buenos Airesissa Recoletan eräällä crossfitin harjoitussalilla 26-vuotias mies kuoli jo lämmittelyvaiheessa. Neljä kuukautta aiemmin 27-vuotias mies menehtyi puolimaratonilla.

Kuinka vaarallista sitten nuorten urheilu on? Erään tutkimuksen mukaan alle 40-vuotiaista aktiivisesti fyysisiä harjoituksia tekevästä 2,7 miljoonasta 13 kuolee harjoitusten seurauksena. Sama kuolleisuusluku on 200 000:lla (himo)urheilijalla. Joten on suositeltavaa harjoittaa myös kohtuutta lihasten lisäksi.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset